Matkalla muinaissuomalaisuuteen

Keskiajan elävöittämisen aikajana on seurassamme n. 1000 vuotta. Alueena on eurooppa. Siihen siis mahtuu valtavasti erilaisia kulttuureja ja tapoja pukeutua. Rautakaudesta ja viikinkiajasta meillä on luonnollisesti vähemmän dokumentoitua faktaa ja enemmän hyviä ja huonoja arvauksia ja tulkintoja, kuin myöhäiskeskiajasta ja renesanssista. 

Itse aloitin pukuparteni kasaamisen sijoittuen 1300-luvun lopulle ja 1400-luvun alkuun. Toiset harrastajat sijoittavat asukokonaisuutensa vielä tarkemmin vuosikymmenien tarkkuudella, mutta itselleni riittää (toistaiseksi) vuosisadan tarkkuus.

Muutamassa vuodessa sain kasaan pellavaisen alusmekon, villaisen mekon etunyörityksellä ja hihansuunapeilla sekä lyhythihaisen villamekon nappirivillä, unohtamatta huntua ja leukaliinaa.

Koska koen perinteet ja juuret itselleni hyvinkin tärkeiksi tuntuu luonnolliselta seuraavaksi ottaa selvää suomalaisesta muinaispuvusta.  Tästä se alkaa...

Kankaat ovat tässä vaiheessa "ostokankaita". Ruosteenpunainen on äidin kätköistä löytynyt toimikassidoksinen villa(sekoite) ja sininen villa(sekoite)palttina löytyi kirpputorilta muutamalla eurolla. Haaveilen, että vielä joskus opettelen kutomaan villakangasta. Mutta ihan vielä ei ole sen aika. 

Tässä vaiheessa mekko on ommeltu koneella kasaan ja kaikki saumat on vielä huolittelematta. Malli on ns. euranmekko.  Päällä on vaippahame l. peplos. Se on suunnilleen neliön mallinen kangaskappale ja hurja suunnitelmani on huolitella leikatut reunat kutomalla lautanauhaa suoraan kankaan reunaan käyttäen loimilankoja lautanauhan kuteena. 

Tässä siis se mitä puvusta on tähän mennessä kasassa. Työn edistyessä kirjoittelen lisää.